Runsas veden juonti on 2000-luvun trendi-ilmiö, jota myös terveellisillä vaikutuksilla on perusteltu. Kuitenkaan mitään tieteellistä näyttöä runsaan veden juonnin tueksi ei ole. Kliinisiä tutkimuksia käsitellyt katsaus ei pystynyt löytämään todisteita yleisille suosituksille: eli juomalla noin pari litraa vettä päivässä, olisi tästä hyötyä terveelle henkilölle. Vedenjuonnin on esitetty ehkäisevän päänsärkyä, poistavan elimistöstä vaarallisia ”myrkkyjä” sekä edistävän monien elinten toimintaa. Veden juomisen on myös sanottu pienentävän joidenkin sairauksien riskiä. Näistä väitteistä millekään ei ole löytynyt tieteellistä näyttöä.
Jotkut tutkimukset ovat kuitenkin onnistuneet osoittamaan, että ylimääräinen veden juonti auttaa munuaisia poistamaan natriumia elimistöstä. Natrium voi elimistöön kertyessään nostaa verenpainetta. Verenpaineen alentamiseen vedenjuonnin ei ole osoitettu vaikuttavan.
Veden juonti ja laihdutus
Näyttöjä löytyy siitä, että veden juonti ja laihdutus ovat kytköksissä toisiinsa. Veden juominen saattaa auttaa ruokahalun hillitsemisessä sekä sen on todettu auttavan painonhallinnassa. Tätä puolta myös haluttaisiin tutkia lisää. Normaalissa olosuhteessa ylimääräinen vedenjuonti ei kuitenkaan hyödytä, mikäli on uskomista Pennsylvanian yliopiston professori Stanley Goldfarbiin. Tutkimus julkaistiin The Journal of the American Society of Nephrology -julkaisussa.
Vesi ei kuitenkaan pidä nälkää kauan loitolla, koska se kuitenkin poistuu mahalaukusta nopeasti. Painonhallintaan kannattaa siis vesi hankkia ruoasta, esim. kasviksista tai vaikkapa keitoista. Tällöin pysyy nälkä kauemmin loitolla ja kaloreja kertyy vähemmän kuin monesta muusta ruoasta.
Voiko vettä juoda liikaa?
Liiallinen veden juonti, voiko sellaista harrastaa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tietää kertoa, että korkki on hyvä laittaa välillä kiinni myös veden osalta. Janon tunne itsessään on paras tapa selvittää henkilökohtainen vedentarve. Kehomme kyllä kertoo, milloin kuivuminen on lähestymässä, hyvissä ajoin. Keho tarvitsee vettä erilaisiin aineenvaihdunnan prosesseihin. Vettä poistuu niin hikoillessa kuin myös hengityksen kautta ja sitä mukaa kun sitä kuluu, täydennämme vesivarastoa tarpeemme mukaan. Tätä ei tarvitse tehostaa keinotekoisesti vaan riittää, että turvaudumme aitoon tarpeen tunteeseen.
Veden turha lipittely saattaa aiheuttaa virtsanpidätysongelmia. Raju veden liikajuonti taas saattaa aiheuttaa vesipöhöä, kuten kansanomaisesti vaivaa kutsutaan. Vesipöhö on sitä kun elimistön neste- ja suolatasapaino häiriintyvät. Elektrolyytit, kuten natrium tai kalium laskevat liian alas, jolloin oireina ovat tajunnan häiriöt tai pyörtymiset. Sairaalan ensiavussa on vesipöhön takia tavattu laihduttajia, eritoten nuoria naisia, jotka ovat liikaa paastonneet sekä juoneet vettä, jotta näläntunne siirtyisi kauemmas.
Vedenjuonnin hyödyt
Kuivuus tosiaan uhkaa harvoin, mutta vettä voi juoda myös liian vähän. Tämä tapahtuu yleensä helteellä, kuten esim. etelän lomalla. Vanhemmilla ihmisillä janontunne heikkenee keskushermoston takia eli aivot eivät käske juomaan tarpeeksi usein. Siksi kuivuminen on enimmäkseen vanhuksien ongelma. Kuivumisen yleisimmät haitat ovat heikotus ja ummetus sekä myös virtsakiviä saattaa ilmestyä.
Vedensaannista on nykypäivänä tehty moderni terveysongelma. ”Vanhin voitehista” on ratkaisu vaikkapa kimmoisaan ihoon tai ikääntymisen hidastamiseen, vaikka todellisuudessa ne eivät sitä ole. Trendikäs juomapullosta hörppäily koetaan asiantuntjioden puolesta hieman hupsuna ilmiönä. Veden juontia ei tarvitse esimerkiksi erikseen kännykällä muistuttaa.
Veden juonti, tarve päivässä
Paljonko vettä pitää juoda päivässä? Aktiivisille liikkujille ohje on sama kuin tavallisille kaduntallaajille: juo janosi mukaan. Kehosi kyllä kertoo, koska tarvitset vettä lisää. Vedenjuontia voi säännöstellä tilanteen mukaan. Esimerkiksi 1-1,5 h urheilun voi suorittaa ilman juomaa mutta on toki suositeltavaa pitää vettä mukana. Mikäli olosuhteet ovat pitkään hiostavat, pelkkä vesi ei välttämättä riitä, vaan juomassa täytyy olla elektrolyyttejä, kuten urheilujuomissa on. Perusharrastukset, kuten jumppa tai punttisali tai erilaiset urheilusuoritukset eivät liikkujalta urheilujuomaa kysy.
Aikuisen veden tarve päivässä on noin 1,5–2 litraa päivässä, aikuisen koon ja tilanteen mukaan. Kyseiseen määrään on myös laskettu ruoasta saamamme neste, joka on seitsemän ja kahdeksan desin luokkaa. Aikuinen ihminen juo siis 7 desistä litraan asti kaikenlaisia nesteitä päivässä: oli kyseessä sitten vesi, kahvi, tee, kivennäisvesi, energiajuoma, mehu tai limu. Janojuomana vesi on tietenkin kaikkein suositeltavin. Se vie janon parhaiten ja on hyvä vaihtoehto hapottomuutensa vuoksi. Syöminen ja juominen kun yleensä jo tekevät happohyökkäyksen suussa, ei hampaita silloin kannata enempää rasittaa janoon juodessamme.
Painonhallintaa ajatellen vesi on ilman muuta ykkönen. Vesi ei sisällä kaloreita, toisin kuin esimerkiksi mehut tai limut.
Lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyen: lue täältä kaikki artikkelit.
Comments are closed.