Taimenen kalastus – vinkkejä koitokseen

Taimenen kalastus on hauskaa mutta haastavaa, sillä vastassa on usein kovin taisteleva peto. Etenkin järvitaimen laittaa kovasti hanttiin. Keräsimme tänne vinkkejä taimenen kalastusta varten, ensin käsittelemme meritaimenen, sitten käymme läpi taimenen koskipyyntiä ja lopuksi asiaa järvitaimenesta.

Taimenkannat vaihtelevat paljon lähinnä muikkukantojen tai myös muiden taimenten ruokalajien mukaan. Hyvät taimenvedet ovat Suomessa harvinaisia, niitä löytyy muutamia kymmeniä. Järvistä löytyy toki pienempiä kantoja. Yleensä järvien taimenet ovat istukkaita, mutta jos taimen ehtii kasvaa suureksi eli noin kolmen kilon mittaan, onnistuu sen kutu paikoitellen aika hyvin. Järvitaimenista vielä lisää artikkelin lopussa.

Meritaimenen kalastus

Meritaimen on siiman päässä nopea taistelija. Se on monille lohikaloista se arvostetuin, mutta samalla myös yksi vaikeimmista kalastettavista. Vielä 1980-90-luvuilla meritaimen oli melko elinvoimainen mutta kun istutustoiminta hieman väheni ja verkkokalastus tuli suositummaksi, meritaimenkannat vähenivät ja samalla myös niiden urheilukalastus tuli vaikeammaksi. 2007 ja 2011 välillä meritaimenen kannat ovat jo hieman elpyneet – kyseistä kalaa saa paikoittain melko hyvin. Suuri osa meritaimenista on poikasistutuksesta peräisin, arvion mukaan jopa 90 % meren taimenista on istutettua kalaa.

Meritaimenen kalastamisen yhteydessä käytetään usein termiä tyrskykalastus. Kyseessä on hieno kalastusmuoto, joka tulee siitä kun 80-90 luvuilla saatiin usein “tyrskyistä” kalat. Nykyään meritaimenen kalastus on muuttunut melko lailla. Meritaimenta kalastetaan isojen saarien kivikkorannoilta sekä matalista lahdista ja välillä myös luotojen lähistöltä.

Meritaimenen syyssesonki

Loppuvuoden sesonki on usein loka-marraskuun aikoihin. Kausi jatkuu tosin joulukuuhun asti, mikäli syksy on leuto. Kivikkoiset rannat ovat silloin toimivia paikkoja, kuten myös tyrskyt tai luotojen ja isojen kivien taakse syntyneet maininkien peilit. Veden on hyvä olla 3 ja 10 asteen väliltä. Talvisin meritaimen viihtyy rannikon lähellä, ihan rantojen tuntumassa.

Meritaimenen kevätsesonki

Kevään meritaimensesonki on huhti-toukokuun ajan. Veden optimilämpötila on tällöin myös 3-10 asteen luokkaa. Välittömästi jäiden lähdettyä meritaimenen kalastaminen saattaa olla vaikeaa, mutta kun ollaan saatu muutama lämmin päivä, tilanne muuttuu helpommaksi. Keväisin meritaimenia on hyvä etsiä matalammista lahtialueista – sellaisista joissa vesi on jo muuta ympäristöä lämpimämpää kevätauringon ansiosta. Kesällä taimen alkaa vetäytyä kohti syvempiä vesiä, jolloin niitä saattaa saada lohiuistelun ohessa, keskellä kesää avomeren laidoilta.

Välineet meritaimenelle

Vapa-kelayhdistelmä on hyvä menetelmä pitkiä heittoja ajatellen. Hyvä vapa meritaimenta varten on napakka, mutta riittävän joustava, jotta taisteleva meritaimen ei onnistu repimään itseään irti. Kelana käy niin avokela kuin myös hyrräkela. Siimana kannattaa käyttää 0,15-0,2 millin kuitusiimaa. Sen päähän sidotaan noin 1,5 metrin pituinen monofiiliperuke – 0,3-0,35 millin paksuista siimaa käyttäen. Vaijeriperuketta ei tarvita.

Vinkkejä meritaimenen etsintään:

Alkusyksyn kalastaminen

  • Kalastaminen kannattaa silloin, kun veden lämpötila +7-12°C
  • Hyviä paikkoja ovat avomerten saarien ensimmäiset saaret sekä vedenalaiset matalikot ja karikot
  • Kalastuspaikan vieressä on hyvä olla syvää vettä sekä avomeri lähellä
  • Edellä mainittu tyrskykalastus toimii tähän aikaan

Loka-marraskuun aikaan

  • Kalastaminen kannattaa silloin, kun veden lämpötila +5-9°C
  • Alueina kannattaa pitää välisaariston tyyppiset paikat
  • Pidä avomeri näkyvillä, mutta älä liian lähellä meritaimenen kalastuspaikkaa
  • Toimivia paikkoja ovat mm. niemen kärjet sekä karikot ja saarten kivikkorannat tai rakkolevärannat

Marras-joulukuun aikaan, sisäsaaristoissa tai rantamantereella

  • Kalastaminen kannattaa silloin, kun veden lämpötila on alle +6°C
  • Niemen kärjet, rakkoleväalueet ja karikot ovat edelleen hyviä mestoja, suojaiset lahtialueet toimivat myös
  • Kannattaa kalastaa myös tyynen puolelta, varsinkin jos on kova tuuli

Uistimet meritaimenelle

Meritaimen kiinnostuu vikkelistä metalliuistimista sekä myös ns kevennetyistä vieheistä – sopiva pituus on jotain 6 ja 8 sentin luokkaa. Kun puhutaan metalliuistimista, paljon kehuja on niittänyt Kuusamon Suomi -lusikka. Se sopii pitkäheittoisuutensa ja painavuutensa vuoksi erinomaisesti venekalastukseen. Lusikan uintisyvyys on sellainen seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Venekalastamisessa suositaan painavia lusikoita, jotka uivat syvällä. Matalat rantavedet taas huutavat kevennettyjä lusikoita. Kannattaa kokeilla myös erilaisia rannikkovaappuja – ne saattavat toimia hyvin myös matalissa rannoissa.

Tässä KalastusKanavan viihdyttävä video aiheesta meritaimenen kalastus:

Taimenen perhokalastus

Taimenen perhokalastus on ollut Suomessa suosittua jo sata vuotta ja muualla toki vielä kauemmin. Legendaarisimpia taimenvesiä ovat mm. Juutuanjoki ja Huopanankoski. Varmempiakin taimenvesiä nykyään tosin löytyy. Parhaat ja kirkkaimmat taimenet saat perhokalastuksella loppukeväästä tai heti alkukesällä. Kirkkaat meritaimenet kun nousevat jokiin sekä järvitaimenet siirtyvät tällöin virtavesiin kutua tekemään tulevien salakoiden, särkien, ahvenen ja kuoreen perässä. Varhain aamulla saat yleensä parhaiten taimenta perholla.

Perhon valinta on melko yksinkertaista – kalajäljitelmä eli streamer on oiva valinta. Ainoa päänvaivaa aiheuttava asia on se, mitä taimen käyttää sillä hetkellä ravinnokseen. Eli otetaanko käyttöön salakka- vai ahvenstreamerit. Ongelmallisinta on kuitenkin löytää taimen virtavedestä sekä perhon oikeaoppinen uittaminen.

Muista tämä kun valitset streamerin: nopeasti virtaava vesi vaatii korkeasiipistä streameria, kun taas hitaammin virtaavat vedet ovat parempia matalasiipisille streamereille. Mikäli korkeat tulvavedet ovat läsnä, streamerit kannattaa yleensä korvata joko zonkereilla tai muddlereilla – nämä taimen löytää helpommin, elävän uintinsa vuoksi.

Lisätietoja taimenen perhokalastamiseen liittyen löydät kattavasti tästä Maalareiden kalakerhon jutusta.

Koskitaimenen kalastus

Koskitaimenen kalastus on aika lailla vuodenaikoihin sidottu, kun on kyse tärppipaikoista. Sen kevätkausi alkaa maalis-huhtikuussa, kun sumukorennot kuoriutuvat. Uistimen liike saa olla laiska niin keväällä, kuin myös loppusyksystä, vesien viilennyttyä. Viileissä vesissä taimen on aika aktiivinen koko päivän ajan.

Kesän tai alkusyksyn aikaan, kun vesi on lämmintä, on hyvä käyttää pienikokoisia vaappuja ja lippoja sekä myös leechejä. Kesällä parasta aikaa ottia varten on joko iltayö tai aamu. Elo-syyskuun aikoihin  taimenta kannattaa pyytää myös ihan pimeällä – otsalampun kera.

Taimenen koskipyynti on tosiaan vuodenajoista kovasti kiinni. Koskitaimenen kalastus on sen luontoista keväällä ja syksyllä, että kalat hakeutuvat hidasvirtaisiin suvantopaikkoihin. Kesäisin viehe kannattaa uittaa kovempiin virtoihin eli vaikkapa syvien poterojen reunamilla tai akanvirtamontuissa. Silloin kun vedet ovat matalimmillaan, kannattaa kosken kuopat kalastaa tarkoin koskitaimenen toivossa.

Lisää tietoa koskitaimenen kalastamisesta löydät mm. tästä Kuhamaan hyvästä artikkelista.

Järvitaimenen kalastus

Järvitaimenen kalastusasetuksen mukaan sen alamitta 1.1.2014 alkaen on 60 cm. Tosin 67. leveysasteen pohjoispuolisilla vesillä alamitta on 50 senttiä. Järvitaimenen kalastus on rauhoitettua koski- ja virtapaikoissa 1.9.-30.11. Vapavälineillä järvitaimenta kalastettaessa rauhoitusaika on 11.9.-15.11.

Järvitaimen on joka kerta haastava vastus – sen saanti siiman päähän on yleensä pitkän istumisen tulos veneessä. Asiaan kun pikkaisen perehtyy, paranevat mahdollisuudet toki huomattavasti. Taimenen uistelussa vuodenaikojen merkitys on tärkeää. Keli ja veden lämpötila sekä totta kai myös liikkeellä olevat taimenten ravintosaaliit ratkaisevat paljon. Vaapun valintaa helpottaa paljon, kun edellä mainitut asiat ovat tiedossa. Todennäköisintä saada taimen siiman päähän on syyskuun alusta aina lokakuun puoliväliin asti. Yksittäinen pieni taimen on helppoa saada mm. Inari-järvellä, mutta toki muitakin paikkoja löytyy Suomesta.

Kuten mainittua, järvitaimen on kovin taisteleva petokala. Sen pääruokaa ovat muikut. Muikun lisäksi taimen saalistaa paljon myös ahvenia ja hyönteisiä. Hätätilanteissa taimenille kelpaavat myös särki ja mutu, mutta tämmöisissä tapauksissa taimen ei kovin suureksi kasva.

Taimenen file on herkkua
Taimenen file on herkullista

Taimen elää järvessä täysin sen ravinnon mukaan eli ensin kannattaa selvittää, millaista ruokaa taimen juuri sinun kalastuspaikassasi saalistaa. Järvitaimenet liikkuvat laajoilla säteillä ja niillä ei ole varsinaisesti omia reviirejä järvessä, kuin vasta silloin, jos ne nousevat jokiin kutemaan. Toki taimenillakin on suosikkipaikkoja – sellaisia joista tavoitat ne usein tietyllä ilmalla taikka tuulella.

Taimen iskee yleensä uistimeen vain syödäkseen, ei ajaakseen tunkeutujan pois, koska sillä ei ole reviiriä. Tämä mm. helpottaa vaapun valitsemista suunnattomasti – vaapun on hyvä muistuttaa taimenen luontaista ravintoa eli olla sille mahdollisimman helppo suupala. Jos järvi ei pidä sisällään hyvää muikkukantaa, on vaapun syytä muistuttaa muikkua. Muikku taas elää planktonia syöden, jota muodostuu eniten veden pintakerroksiin. Pinnan lähellä liikkuvat muikut ovat siis taimenelle helppo saalis. Yleensä siis järvitaimenia voi saada alle 3 metrin syvyydestä, jopa puolesta metristä pinnan alapuolelta.

Jos taimen taas saalistaa ravinnokseen muita kalalajeja kuten vaikkapa ahventa, kalastustapaa on pakko muuttaa. Silloin saat esim. syksyisin taimenen ihan syvänteen pohjasta sekä keväisin ja kesällä rantavesistä. Uistelijan on syytä tuntea taimenen ravinto ja sen olinpaikat sekä elintavat eri vuodenaikojen mukaan. Ei muuta kuin onnea pyyntiin, taimenen kalastus on hauskaa mutta tarkkaa puuhaa – ja totta kai palkitsevaa!

Lue lisää juttuja kalastukseen liittyen.

Jaa kirjoitus

Viimeisimmät kommentit

Viimeisimmät artikkelit

Mr Fish Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *